Ensimmäinen kilpailukesä oman agilitykoiran
kanssa oli menossa ja Hailuodon perinteisistä juhannuskisoista
oli kuultu vain tarinoita. Sen verran kovaa agilitykärpänen
on purrut, että tämä oli pakko kokea. Oulun
Seudun Kennel- ja Agilityseura järjesti tänä vuonna
Hailuodossa Midnight Sun Agility Tournament -kisansa yhdeksättä kertaa.
Hailuoto on Oulun edustalla sijaitseva saari, johon on noin
puolen tunnin lauttamatka mantereen puolelta. Juhannusviikonloppuna
startattiin kaikissa säkä- ja tasoluokissa yhteensä viisi
kertaa. Aiempina vuosina kisa on järjestetty Rantasumpussa,
joka on Hailuodossa sijaitseva leirintäalue. Tänä vuonna
kisa oli pakottavista syistä siirretty keskustan lähelle
urheilukentälle. Osasyynä tähän ilmeisesti
oli raha. Järjestäjien tavoitteena oli edelleen pitää starttien
hinnat edullisina ja 10 euroa startilta onkin nykyään
melko edullinen kisa.
Aikatauluissa olimme varautuneet juhannuksen ajoittain pitkiin
lauttajonoihin. Tällä kertaa emme kuitenkaan joutuneet
jonottamaan, joten saavuimme perjantaina paikan päälle
jo pari tuntia ennen ensimmäisen kisan alkua. Ykkösluokassa
kilpailevalle perjantain startti oli viikonlopun tärkein.
Jaettiinhan perjantain kisassa ykkösluokan voittajille Hemmon
maljat. Hemmon maljat ovat Suomen suurimmat kiertopalkinnot.
Väitettä ei ole vaikea uskoa, kun sellaisen näkee.
Korkeutta pytyllä on toista metriä.
Villakoirilla ei ole tapana kauaa viihtyä ykkösluokissa,
joten Hemmon maljoista villakoiria oli taistelemassa vain kaksi.
Mineissä maljasta taistelivat urheasti allekirjoittanut
kääpiövillakoiransa Ellan kanssa jääden
kisassa kolmanneksi ja mideissä keskikokoinen villakoira
Koni ohjaajansa Jessica Lillkvistin kanssa jääden seitsemänneksi.
Toivottavasti ensi vuonna näemme maljoja hakemassa paljon
uusia villakoirakykyjä. Palkintojen suuruudesta huolimatta
kisa vietiin huumorilla läpi. Oman osansa antoi Jarmo Husso,
jonka stand up -komiikkaa hipovat selostukset perjantain kisassa
pitivät varmasti huolen, ettei edes häviäjille
jäänyt paha mieli.
Hemmon maljat jaettiin tänä vuonna seuraavasti:
MINI: Borderterrieri Myy & Nina Komsi-Lehtonen, ATT
MIDI: Kromfohrländer Puntti & Pasi Miettinen, AST
MAXI: Schapendoes Eetu & Minna Päivärinta, KAS
Perjantain kisan jälkeen yöpymispaikalle ajaessa saimme
todistaa Hailuodon maagista ilmastoa. Kisapaikalla oli pouta
eikä sateen uhkaakaan, kun taas mantereen puolelle päästyämme
jouduimme rankkasateeseen. Sama toistui myös lauantai-iltana.
Hailuodossa sen sijaan ei tainnut sataa pisaraakaan koko viikonloppuna
ja sää oli ajoittain turhankin lämmin, mutta oli
ainakin kesä. Palovammatkin olivat sitä luokkaa, että ensi
vuonna otan aurinkorasvaa mukaan.
Itse yövyimme siis mantereen puolella, joten Hailuodon juhlinnasta
en osaa juurikaan kertoa yksityiskohtia. Lauantaiaamuna varhain
paikalle palatessa koloistaan kömpivien ihmisten olemuksesta
saattoi päätellä, että muutakin hauskaa on
ollut kuin agilitykisa. Hatunnosto toimitsijoille siitä,
että onnistuivat urheasti kuitenkin aloittamaan kisan täsmällisesti
aikataulun mukaan lauantaiaamuna.
Sekä lauantaina että sunnuntaina kisattiin kaksi lähtöä kaikissa
säkä- ja tasoluokissa ja kumpanakin päivänä jälkimmäinen
rata oli hyppyrata. Kisojen tunnelma oli koko viikonlopun ajan
rento ja iloinen sekä kisaajien että toimitsijoiden
keskuudessa. Selostajat ja yleisö eläytyivät radan
tapahtumiin taustamusiikin rytmittäessä suorituksia.
Oman mielenkiintoisen mausteensa kisoihin antoi brittituomari
Anthony Griffin. Radat olivat hieman eri tyyppisiä kuin
kotimaisilla tuomareillamme. Rataantutustumisissa kannattikin
ehdottomasti pitää silmät auki, koska radat eivät
olleet aivan niin helppoja kuin miltä näyttivät.
Tuomarina mies oli aito gentleman ja selvästi halusi koirakkojen
onnistuvan. Myös kisojen palkinnot olivat hieman erilaisia
kuin peruspokaalit. Voittajille jaettiin mm. katuharjoja.
Tapahtuma oli kokonaisuutena mielestäni erittäin hauska
ja onnistunut. En pysty vertaamaan tapahtumaa nykymuodossaan
Rantasumpussa järjestettyihin kisoihin. Oli tunnelma sitten
entisiin verrattuna huonompi tai ei, tämä kisa oli
tunnelmaltaan ainutlaatuinen tähän mennessä kokemistani.
Tapahtumasta saattaakin hyvin tulla allekirjoittaneelle juhannusperinne.
Voin lämpimästi suositella tapahtumaa niille, jotka
haluavat viettää juhannuksen koiriensa ja muiden koiraihmisten
kanssa koiramaisissa touhuissa. Hemmon maljaakin palaan vielä hakemaan,
kunhan on taas muutaman vuoden päästä ykkösluokan
koira ohjastettavana.
Lisätietoja:
http://www.oulunseudunkas.net/ - Järjestäjien kotisivut,
mm. tulokset tämän vuoden kisoista.
http://oulunseudunkas.net/hailuoto/ - Tapahtuman kotisivut,
juttua tapahtumasta yleisesti, juttua Hemmon maljasta, juttua
Anthony
Griffinistä..
|
